was successfully added to your cart.

Asiaa autonomisesta hermostosta + rentoutumisharjoitus

By 29.1.2016Blogi

Tulevassa väitöskirjassani tutkin miten ihmisten autonomiset hermostot (eli tahdosta riippumattomat hermostot) toimivat pariterapian aikana. Tätä varten olenkin joutunut uppoutumaan sekä autonomisen hermoston fyysisiin perusteisiin, että miten kyseisen hermoston toiminta on kytköksissä erilaisiin psykologisiin ilmiöihin. Haluan sanoa tästä ilmiöstä muutaman sanan nyt kansantajuisesti, joten anteeksi jo etukäteen mahdolliset mutkien suoristukset.

Pieni kertaus fysiologiasta: meillä on keskushermosto (aivot ja selkäydin) sekä ääreishermosto. Ääreishermosto voidaan jakaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon sekä somaattiseen eli tahdosta riippuvaan hermostoon. Autonominen hermosto puolestaan jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Niiden funktiot ovat erilaiset, mutta ne pystyvät toimimaan myös yhtä aikaa.

Sympaattisen hermoston toimintaa kuvataan usein termillä ”fight-or-flight”. Sen tehtävä on valmistaa ihminen toimintaan hätätilanteessa, eli alkukantaisin termein taistelemaan tai pakenemaan. Tiedätte varmasti kun stressaantuneista ihmisistä puhutaan, että he käyvät ylikierroksilla – fysiologisesti tämä tarkoittaa, että sympaattinen aktivaatio on jäänyt liiaksi päälle. Parasympaattinen ”rest-and-digest” hermosto on aktiivinen kun ihminen rentoutuu ja elimistössä tapahtuu palautumista.

Monet muutkin asiat kuin stressi voivat vaikuttaa siihen, että henkilön sympaattinen hermosto on yliaktiivinen. Erilaiset traumat, posttraumaattinen stressihäiriö, pelot, ahdistus, jännitys ja erilaiset paniikkihäiriöt ovat näistä esimerkkejä. Väkivallan uhassa eläminen aiheuttaa luonnollisesti sympaattisen hermoston aktivaation – siihenhän se on evoluutiossa kehittynyt.

Meillä kaikilla tulee joskus stressaavia hetkiä elämässä. Stressinhallinta olisi pitkä puheenaihe sinänsä, ja ehkä joskus käsittelenkin sitä laajemmin, mutta itse suosin asiakkaiden kanssa rentoutumisharjoituksia yhtenä keinona lisätä parasympaattisen hermoston aktiivisuutta. Nykyajan hektisessä elämässä meille kaikille tekisi varmasti hyvää pysähtyä hetki, vaikka krooninen stressi ei päälle painaisikaan. Harjoittelemalla kehon stressisignaalien huomaamista ylikuormittumisen vaara vähenee.

Yleisimmin rentoutumistekniikat keskittyvät joko hengitykseen tai lihasten rentouttamiseen. Lihaksia taas voi rentouttaa joko mielikuvaharjoituksella (keskitytään rentouttamaan tietty lihas) tai fyysisellä harjoituksella (lihasta jännitetään hetki, jonka jälkeen lihas rentoutetaan).

Haluan jakaa nyt teille itse tekemäni rentoutumisharjoituksen, jota olen käyttänyt myös asiakkaiden kanssa psykologina. Olen muokannut tämän hypnoosiharjoituksista (olen käynyt tieteellisen hypnoosin perusteet) sekä Vapaaksi ahdistuksesta -kirjan harjoituksista. Tuo kirja on muuten aivan mahtava työväline ahdistuneille, jännittyneille ja paniikkihäiriöstä kärsiville ihmisille, sekä psykologeille näiden henkilöiden kanssa työskentelyyn.

Parhaan efektin rentoutumiselle saat, kun varmistat itsellesi rauhallisen tilan ja pääset makuuasentoon. Harjoituksen voi toki tehdä myös istualtaan. Himmennä hieman valaistusta ja laita päälle jotain mukavaa ja tarpeeksi lämmintä. Rentoutumisharjoitus kestää 18 minuuttia:

”Jos yskittää, yskäise vapaasti” kommentit liittyvät lähinnä asiakastyöhön – ihmiset ovat niin kovin kohteliaita että eivät uskalla liikkua tai köhiä vaikka olisi vähän epämukava olo.

Tätä harjoitusta voi käyttää vapaasti opetuksessa, koulutuksessa ym. sekä linkittää muualle nettiin, kunhan mainitset minut + nettisivuni tekijänä.

Join the discussion 2 Comments

  • Mari sanoo:

    Kiitokset tästä!

    Auttaa nukahtamaan iltaisin, jos jännittyneisyys meinaa viedä yöunet, ja auttaa vapautumaan päivän stressistä, jotta voi leikkiä illan lapsen kanssa ilman mielen ja kehon kireyttä.

    Aurinkoista kevään odotusta sinulle!

    • Anu Karvonen sanoo:

      Kiva että harjoituksesta on ollut hyötyä! 🙂 Mukavaa kevään odotusta sinnekin!